Jälleen kerran – tarkkaan ottaen kahdeksannen kerran – Kuopion Inner Wheelin ryhmämatka avec osoittautui klubimme parhaimpiin, vaalimisen arvoisiin perinteisiin. Tällä kertaa kohteenamme oli huikaisevien maisemien Montenegro. Myös Euroopan historian moninaisuus tuli käsinkosketeltavaksi.
Matkamme alkoi lauantaina 19.10., jolloin hiukan ryytyneinä lyhyiksi jääneiden yöunien jälkeen teimme kävelykierroksen ikivanhassa Kotorissa, jota ympäröivät muurit ja linnoitukset. Vanhakaupunki kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin, sillä sen historia ulottuu Rooman valtakunnan aikoihin. Kotor on myös suosittu Välimeren loistoristeilyjen kohde, joten turistien määrä on sen mukainen.
Varsinainen majapaikkamme oli Budvassa, josta on tullut suosittu rantalomakohde eikä ihme, sillä rantarivieraa ja aivan viime vuosina nousseita laatuhotelleita on kilometreittäin. Myös Budvan Vanhallakaupungilla on yli 2000 vuoden historia, tosin viimeksi vuonna 1979 maanjäristys tuhosi sen. Sen jälkeen se on rakennettu uudelleen.
Pääsimme myös pienelle veneretkelle ja koimme ihmeellisen turkoosin Adrianmeren. Tutkimme Vanhaakaupunkia mereltä ja kiersimme Sveti Stefanin saaren. Se on koko Montenegron kuvatuin kohde, mutta on ollut koronasta lähtien suljettu. Sveti Stefan oli alkuaan linnoitus- ja luostarisaari, kunnes Titon aikaan siitä tuli suljettu palatsialue valtion korkeinta sisäpiiriä varten. Sittemmin siitä tuli maailman korkeimman eliitin ja jetsetin piilopaikka ja luksuslomakeskus, joka on vuodesta 2007 kuulunut venäläissyntyisen miljardöörin omistamaan Aman Resort -loistohotelliketjuun. Saimme silti pienen tuntuman postikorteissa, matkailuesitteissä ja miljoonissa turistikameroissa ikuistettuun saareen.
Viimeisenä päivänä meillä oli kiertoajelu vuoristoisessa sisämaassa pääkaupunki Podgoricaan, jota rakennetaan vauhdilla. Moderni Podgorica eroaa kommunismin ajan rakennuskannasta kuin yö ja päivä. Taukoa pidimme hulppeassa ostoskeskuksessa, jonka nimikin on amerikkalaisittain Mall of Montenegro. Vielä kohteenamme oli Euroopan suurin viinitila Plantaze, jonka pinta-ala on noin 2300 hehtaaria. Maistelimme viinejä tilan viinikellarissa, joka on rakennettu entiseen lentokonehangaariin.
Matkanjohtajamme Pia Helkiö sai jälleen varauksettomat kiitokset hienoista järjestelyistä ja hyvän hengen ylläpitämisestä. Pia Helkiön huolehtimilla matkoilla on ollut aina erinomaiset oppaat ja nytkin erityiskiitokset sai unkarilainen oppaamme Heine Kiss. Hän puhui täydellistä suomea, koskapa oli asunut teinivuosiinsa saakka Jyväskylässä, jossa hänen isänsä toimi unkarin kielen yliopistolehtorina.
