Hyvät ystävät, Inner Wheel -sisaret!
Syksy on mennä hurahtanut niin nopeasti, että perässä ei tahdo pysyä. Tai oikeastaan perässä pysyy, mutta kaikkea suunnittelemaansa ei ehdi tekemään. Näin ainakin minulle on käynyt. Yhdestä tekemästäni olen erityisen iloinen. Olen tutustunut isääni ja äitiini heidän jatkosodan aikaisen kirjeenvaihtonsa kautta. Samalla olen tutkinut isän sotilaspassin ja kantakortin. Nyt tiedän isäni sotataipaleesta enemmän kuin aiemmin. Isältä en hänen sodanaikaisista asioista ole kuullut, sillä olin vain seitsemän vuotias, kun isämme kuoli. Muistoja toki isästä on paljonkin, mutta sodasta hän ei lapsille kertonut. Äidin kirjeissä isälle on paljonkin asioita, joita hän tehtävästään viestintälottana oli kertonut meille tyttärilleen. Myös äitini kuoli liian varhain, 67-vuotiaana.
Syksyn aikana Ukrainan asiat ovat tuntuneet erityisen liikuttavilta. Liikuttavaa on myös lasten ja nuorten asiat täällä Suomessa. Uutiset monenlaisesta pahoinvoinnista, yksinäisyydestä ja mielenterveysongelmista koskettavat. Koulukiusaamiselle ei ole loppua tullut, eikö sille voi mitään tehdä, vaikka se tunnistetaan.
Onneksi on paljon hyviä asioita. Olemme saaneet nauttia tapaamisista, joita koronapandemian pahimpana aikana emme voineet toteuttaa. Vaikka korona jäi ja leviää edelleen, siitä voi selvitä hyvin, kiitos rokotteiden. Eri järjestöjen kanssa tapaamiset ovat ilahduttaneet. Rotareiden kanssa menemme tänä iltana yhteiseen joulujuhlaan. Yhteistyö jatkuu ensi vuoden puolella, kun me IW:n naiset autamme kahvituksen järjestämisessä rotareiden järjestämässä tanssiaisillassa. MLL:n naistoimikunnan kanssa olimme yhteisellä kirpputorilla. Yhteistyössä on voimaa, olemme todenneet. Tanssiaiset ja kirpputori ovat olleet meidän Joensuun klubin tavat hankkia rahaa toimintaan ja hyväntekeväisyyteen.
Kohta on joulu, jo kolmas adventtikynttilä syttyy ensi sunnuntaina. Omassa perheessämme joulua vietetään hyvin perinteisesti. Olen aina sanonut olevani jouluihminen, jolle perinteet ovat tärkeitä. Katselen lehdistä uusia, kauniita joulukoteja, päivitettyjä reseptejä ja kertomuksia joulun vieton tavoista. Aina kuitenkin kaivan tutut, vanhat joulukoristeet ja fiilistelen niillä. Kaunein joulukukka minulle on punainen joulutähti, rakkain joulukoriste on poikani lapsena tekemä ”Raju enkeli” ja parhaat leivonnaiset ovat joulutortut ja piparkakut, joita edelleen koristelen. Jotain uutta joskus kokeilen, mutta aina palaan entisiin tuttuihin ja turvallisiin juttuihin.
Teille kaikille klubeille ja ystäville toivotan hyvää, rauhallista jouluaikaa ja kaikkea hyvää tulevaan vuoteen 2023! Ystävä, nauti joulun sanomasta, rauhasta ja rakkaudesta omalla tavallasi, sinulle ja läheisillesi sopivalla, ikiomalla tavalla, se on parasta.
Jouluisin terveisin Joensuusta 9.12.2022
Marjatta